perjantai 7. elokuuta 2009

Riikka.

Kirjotan taas kun hän nukkuu.
Hän ei pidä siitä.
Hmh, teiniprinsessa.
Kuuntelee musiikkia niin kovalla, että se kaikuu minunkin korviini.
Meikit hieman levähtäneet, osan hän oli pyyhkäissyt jalkaani.
"Mä en saa sitten nukahtaa tähän", hän sanoi minulle.
"Jos mä nukahan, niin herätä".
Mutten tee sitä.
Annan hänen nukkua.
Näkikö hän unia, vai esittikö vain nukkuvansa, sillä olisin voinut vaikka vanoa, että hän hymyili unissaan.
Pomppaan hänen päälleen huutaen ja luultavasti keskeyttäen unelmat J'stä jota hän, omien sanojensa mukaan, tuskin koskaan tulisi saamaan.
Hän älähtää ja kurtistaa kulmiaan, toisaalta ei voi olla nauramatta minulle.
"Saatanan sotanorsu", hän tuhahtaa ja minä irvistän.
Tiedän, ettei hän tarkoita sitä pahalla.
Eihän hän koskaan.
Hänellä on minun käsikoruni ja ne kolisevat hänen ranteessaan.
Minulla taas hänen sormuksensa keskisormessani, sitä on helppo esitellä hänelle.
Hän ei pahastu.
Hän tietää sen olevan vain leikkiä.
Istun hajareisin hänen päällään, eikä hän tee elettäkään häätääkseen minua, kunnes tökin häntä mahaan sormillani.
Silloin hän huutaa korvia särkevästi ja luultavasti herättäen naapuritkin.
"Shh", kuiskaan tytölle ja hän hiljenee, mutta jatkaa rimpuiluaan.
Nousen hänen päältään pois ja hän luo minuun murhaavan katseen.
"Idiootti", hän sanoo nyt jo hymyillen.
"Apina", sanon ja näytän hänelle kieltä.
Painan pääni hänen vatsansa päälle ja annan itseni nukahtaa siihen.


-------------



Nojoo, ei noin oikeesti tapahtunu.
Tai ei kokonaan, kyl se nukkuu ja sano että mun pitäis herättää se jos se nukahtaa.
Mutta annan sen nukkua vielä, ehkä kohta kiusaan sitä.
Tänään feilattiin aika pahasti.
Pullaa, sipsiä, dippiä, mansikoita...
Ällöttää.
Lihava olo ja masentaa hieman.
Ehkä just siks kun söi liikaa?


Kun laitan tänne noita mun kirjotuksia, niitä ei pidä ottaa liian vakavasti.
Kun julkasin sen missä tyyppi oli tekemässä itsemurhaa niin tuli heti kysymyksiä.
"Ei kai toi nyt meinaa mitään..?"
Ei, ei se meinannut. :--D

Julkasin seuraavaksi kirjotuksen, jonka ajattelin olevan vähän vanhemman naisen näkökulmasta niin tulee kysymyksiä;
"Oletko menossa Intiaan?"
Ei, en ole menossa. :--D
Se on vain tarinaa.
Tehkää minusta kirjailija.
Kiitos.



Mua vähän pelottaa.
Miten mun käy, kun Riikka ja veli lähtee takas Iisalmeen?
Jään yksin.
Luultavasti erakoidun, niinkun kävi sillon kun lopetin koulut.
Tosin sillon on helppoa laihuttaa.
Jättää syömättä.

2 kommenttia:

  1. minä jo mietin että pitä mä oon vetäny eile ku en muista mitään tollasta :DD ENKÄ UNELMOINU J'STÄ! :L

    VITSIN KAKKA ET SITTEN HERÄTTÄNY MUT KU VASTA 8 KU KAIKKI HAUSKA OLI JO OHI :(

    SÄ TUUT MUKAAN IISALMEEN JA SITTEN ME MENNÄÄN OULUUN KATTOO EPPUI JA TEHOSEKOTINTA JA STELLA JA EGOTRIPPII IHA SAMA MENNÄÄN VAIKKA LIFTAAMALLA SINNE!

    kyl sust tulee kirjailija beibe vielä..
    i know that <3

    VastaaPoista
  2. Aaaaa. Sulla on toinenkin blogi.

    No kai sitä voisi ihan ilman muita selittelyjä ilmoittaa että heitäppä mut tonne terpalle. Mutta en yhtään tiedä, että miten tuo yksi sen oikein ottaisi... Äidille se olisi ok, mutta asun isälläni, sille on vähän tuommoiset henkisemmän elämän asiat hämärässä. Ainakin mun mielestä.

    VastaaPoista