sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Nyt makaat krapulassa ja kaipaat hellyyttä

Varkain annettuja pieniä suukkoja, intohimosia oikeita suudelmia, kädet jotka tutki lähes joka sentin mun kropasta. Tukahdettuja huokauksia, hymyjä, liian hyvää oloa.
Monta tuntia puhetta musiikista, armeijasta, lempinimistä ja siitä mikä biisi soi sen häissä jos se ikinä menee naimisiin.
Aamulla käsi silittelee mun vatsaa kauan ja outoa kyllä, se ei tunnu pahalta. Muuten aamu oli lisää suudelmia, läheisyyttä, kuiskuttelua ja naurua. Nauraen uhkasin viime yönä heittää sut parvekkeelta alas. 
Kauniita sanoja, kuinka iskit silmäsi muhun jo alkuillasta, kuinka tykkäät musta ja ennustit, että aamulla mun vierestä herätessäsi tulet ajattelemaan vain vau. Ja puhuit niin vilpittömästi, etten voinut muutakun uskoa.
Haluaisin muistaa kaiken, joka sanan, joka pienen hipasun, sen miten mä päädyin alunperin makoilemaan sun syliin ja miten suutelit mua ensimmäisen kerran, mutta alkoholi on jättänyt tyhjiä aukkoja meidän molempien muistoihin.
Seuraavana aamuna multa kysytään virnuillen no tapahtuko mitään ja mä kilttinä tyttönä vastaan, enkelin sädekehä pääni päällä, ympäripyöreästi ja vähätellen no jotain ihan pientä.
Kiss
Parhaat päivät ikinä, oli parasta kaveria ja paljon juomista,  mutta nyt mun pää on vaan täynnä tuota poikaa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti