Olin aivan liian humalassa, muisti on pirstaleina.
Pieniä paloja sieltä täältä, oltiin menossa nukkumaan, mutta havahdun yhtäkkiä siihen, että istun L'n päällä ja kiusoittelen sitä. Enkä tiedä kuinka päädyin siihen.
Yhtäkkiä mun mielen valtaa ne, jotka on tavallaan pakottaneet mut päälle.
En tiedä sanoinko siitä ääneen L'lle jotain.
Vajosin kyljelleni siihen sen viereen ja itkin lohduttomasti, pyytelin loputtomasti anteeksi, koitin peittää kasvoni käsilläni, koska hävetti.
Sä oot turvassa, mä oon tässä, ei oo hätää.
Sä oot turvassa,
sä oot turvassa nyt.
Se pitää mua sylissä ja lohduttaa, sanoo myös ettei tarvitse hävetä itkua.
Häpeän silti.
Aamulla mun on pakko pyytää vielä anteeksi.
Anteeks, että mä flippasin eilen ja se väittää ettei sitä haittaa.
Mä rakastan sua
Naurahdan, ihme, että vielä eilisen jälkeen
Miten niin
Koska olin tyhmä
Et ollut, se sanoo niin hellästi, että ehkä uskon. Pujottaa käden mun niskaan ja suukottelee.
Se välittää ihan oikeasti, vaikka mä vaan hölmöilen.
Mä oon turvassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti