Mä osaan sotkea asiani ja siinä ohessa mieleni.
Pyysin sitä baariin ja se suostui. Ajattelin, kuinka outoa, mutta kivaa olla kavereina täällä.
Se kaveruus katosi suudelman myötä keskellä baaria, tuttuni laulaessa Juicen Viidestoista yö kappaletta.
Sun kainaloosi käperryn ja jos sallit yöksi jään.
Ehkä sun ei tarvitsekkaan nukkua olohuoneessa, kehräsin sen korvaan.
Käsi kädessä mun kämpille ja mihin asiat johtaa, kun laitetaan yhteen kaksi humalaista toisistaan kauan erossa ollutta ihmistä.
Aamulla se katosi töihin, unisten suudelmien saattamana.
Myöhemmin se tuli käymään, halaili, suuteli ja tilasi meille jopa ruokaa.
Lähtiessä se kysyy mitä me nyt tehdään, enkä mä halunnut vastata mitään, koska en halunnut loukata. Sillon kaikki oli vielä vaan hauskanpitoa mulle.
"En tiedä, katsellaan".
Se lähti, mutta haki mut taas illalla ajelemaan ja päädyin sen luo yöksi.
Seuraavana päivänä se toi mut kotiin, olin täällä muutaman tunnin yksinäni ja illalla se tuli siskonsa kanssa käymään.
Käytiin porukalla syömässä ja kun sen sisko oli vähän kauempana tuli se kysymys.
Tuutko mun viereen tänään.
Ja mä menin.

Se kysyi yöllä uudestaan mitä me nyt tehdään, onko mitään meitä. Mä huokasin syvään ja se pyysi etten vastaisi. Pyysin, että oltaisiin vain näin, hellittelyä, hengailua ja satunnaista seksiä, mutta se ei kuulemma halua jakaa mua muiden kanssa.
Ja mä itkin kokoyön, koska en halunnut särkeä sitä, mutten myöskään menettää ihan kokonaan. Jotenkin hauskanpito muuttui tunteiksi yhdessä yössä. En voinut olla miettimättä, että tähän mennessä oon kelvannut kaikille vaan seksin takia ja nyt mun vieressä oli mies, joka sanoo välittävänsä, miksi mä kääntäisin selän?
Aamulla kaikki tuntui olevan taas kunnossa, hellittelyä, suudelmia, mutta kuitenkin joitain haikeita katseita, tää tulee olemaan meidän viimenen aamu pitkään aikaan.
Se toi mut taas kotiin ja mun pihassani romahdin taas itkuun, se suudelma tuntu liian lopulliselta.
Nyt en vielä tiedä mitä tässä tapahtuu, vanhat tunteet on nyt kaivettu taas pinnalle, mutta myös Ooppera kummittelee edelleen mun ajatuksissani.

Oon tekemässä maailman suurinta virhettä, enkä tiedä miksi. 
Hyvät naiset ja herrat T on palanut kuvioihin ja mä pelkään, että tälläkertaa, mä tulen vielä särkemään sen.