torstai 26. joulukuuta 2013

Viimeksi kun kirjoitin, olin hyvin sekaisin. Muistan hämärästi, että kävin kirjottamassa, mutta mitään muistikuvia sanoista ei ole.
Muistan kuvaa etsiessäni, että kummini tuli käymään ja ojensi joululahjan, en saanut hänenkään kanssa vaihdettua kuin muutaman sanan. Nyt mä olen jo aikalailla parantunut, vaikka vieläkin vähän väliä väsynyt, mutta se voi johtua ihan muusta.

Jotkut päivät on olleet parempia kuin toiset, tän eron jälkeen. En muista olenko kertonut, T'llä on jo uusi. Onneksi tiedän sen naisen ja sille suhteelle voin vain nauraa. Vielä enemmän mä nauran jos se suhde kestää, mä toivon, että T saa sen naisen tuntemaan itsensä yhtä huonoksi kuin se sai mut tuntemaan tai sitten, että se nainen saa T'n ihan tossun alle. Kaikki tulee nauramaan T'lle, sulle kävi niinkuin sille yhdelle. Se ei varmasti saa enää käyttää salaisuutta, ei ainakaan sen naisen nähden ja tiedän, kuinka se tulee sitä ajan kanssa hajottamaan.
Näin unta T'stä, siksi mä ehkä aloin kirjottaa siitä. Tänään on yksi niistä huonoista päivistä. Näin unta, että me puhuttiin puhelimessa pitkään, lähemmäs tunti. En muista mistä, mutta me kuullostettiin taas pariskunnalta ja herätessä se teki pahaa.
Toisessa unessa se oli jostain syystä käymässä mun luona ja päätyi pettämään uutta naistaan mun kanssani. Seksin jälkeen se otti peiton ja tyynyn ja meni olohuoneen sohvalle nukkumaan. Herätessä se teki ehkä pahempaa.
Miks unohtaminen on niin vaikeaa?

Mutta mä koitan selvitä ja täällä mä varmasti selviänkin. En tiedä mitä tapahtuu, kun palaan kotiin. Juoksenko suoraan junasta baariin tuhlaamaan viimeiset rahani vai koitanko olla kavereiden kanssa vaihteeksi selvinpäin? Ajattelenko kotona kuinka helppoa olisi tarttua taas puukkoon vai koitanko saada asiani järjestykseen?
En tiedä. 

Year of Silence

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti