torstai 6. joulukuuta 2012

Ei kaikkien nähden

Kaikki on niin vaikeaa,
en pysty liikkumaan,
syömään,
nukkumaan.
Olin eilen tyttöjen kanssa baarissa
ja vihasin sitä ihmisten paljoutta
ja sitä yhtä "meille vai teille?" kysymystä.
Vihasin myös toista niistä tytöistä,
se oli niin lutkan näköinen ja hieroi itseään jokaiseen mieheen tanssilattialla
ja mä toivoin että sen mies olisi ollut paikalla näkemässä.


Ihan sama kenen kanssa puhun puhelimessa,
yksikin väärä sana tai äänen sävy ja mä itken.
En oo vielä saanut vaatteita päälle,
tai meikkiä naamaan,
oon istunut 20minuuttia tuijottaen tietokoneen ruutua rööki huulessa,
aikomuksena mennä parvekkeelle.

En tiedä kauanko mä pidän itseäni enää kasassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti