Piilotettu lohikäärme

Vaikka elämä on ollut yhtä alamäkeä,

olen selvinnyt.
Päivä kerrallaan, ehkä joskus mustasukkaisuuskin helpottaisi.
Olen melko lähellä luovuttamista koulun/työharjottelun kanssa.
Ei musta ole tähän.
Yksi positiivinen asia.
Eilen asuntooni asteli T'n lisäksi toinenkin poika.
Toistaiseksi nimetön, puoli vuotias pallero.
Se on meidän valko-oranssi hiipivä tiikeri.
Lupaa sen ottamiseen en saanut vielä, mutten siitä enää aijo edes luopua.
Toivottavasti elämä kahden pojan kanssa on helpompaa kuin yhden.
Toinen niistä nukkuu yöt, naureskelen kun sen maha kurisee.
Toinen sekoilee ja nauran, kun se ravaa ympäri eteistä.