Fuck it

Mä putoan.
Oikeastaan mä haluan sitä, mä haluan upota siihen maailmaan taas.
Siihen, jossa lasketaan kalorit, siihen jossa tulee se turruttava näläntunne.
Keveys.
T lähtee pian 4kk kestävälle työharjottelujaksolle toiseen kaupunkiin, joka tarkottaa että nähdään vain viikonloppuisin.
Mä pelkään sekoavani.
Me ollaan oltu kokoajan 24/7 yhdessä, sen lähtö tuntuu pelottavalta.
Toisaalta, kun mä jään yksin, mun on helpompi jättää syömättä.
Kukaan ei ole ihmettelemässä tai huokailemassa vieressä.Toissapäivänä mä hajosin.
Mä itkin, vaikka mun ei pitänyt.
Mä menin veljeni huoneeseen pakoon T'tä.
Sen ei tarvitse nähdä kuinka heikko olen toisinaan.
Mä olin juuri lähdössä siitä huoneesta tekemään jotain typerää, kun T tuli sinne.
Se halasi ja pyysi mut takaisin sänkyyn.
Menin sen mukaan ja se piti musta tiukasti kiinni.
Se sanoi jotain, joka sai mut hajoamaan, pelkäämään ettei se enää jaksa mun kanssani.
Se piti musta kiinni, ei uskaltanut mennä nukkumaan, koska pelkäsi mun satuttavan itseäni.
Se välitti.Tänään taas se on suunnitellut Henkan kanssa siihen kaupunkiin menoa, eikä mulle ole kerrottu mitään.
Minä kyllä saan huudot, jos en kerro jääväni koulun jälkeen kaupunkiin.
Joku hajottaa mua kokoajan, mä hukutan tänään itseni alkoholiin.
Sanokoot ihmiset mitä vain. "Mä en syö!"
Ensimmäinen askel suoritettu.