Vähän sellanen olo kuin ala-asteella.
Sano sille et lupasit olla mun kaa eka nii se ei suutu.
Voi olla, että oon vainoharhanen.
Viikon mä oon koittanu työntää sitä mun päästä pois, koittanu keksiä ratkasua, poispääsyä.
Uudeksi vuodeksi mökki, sinne tää kaveriporukka + Blondi.
Viikko sitten se ryhmäkeskustelu pamahti mun näytölle ja mä tahdoin vaan kadota.
En ymmärrä miksi piti, yks kuitenkin tietää mitä mä tunnen sen seurassa.
Uskalsin kertoa myös L'lle, ainakin että mua ahdistaa että se tulee.
Ei meiän oo pakko mennä
Mutta sitten mä pilaan sen ja muiden uuden vuoden.
Mutta en mäkään ehkä haluaisi alottaa uutta vuotta ahistuneena.
Tää ahistus on sitä, kun ei melkein pysty edes itkeä, hengittäminen on vaikeaa ja ihan oikeasti sattuu.
Ja mä vaan pyydän anteeksi että olen hölmö.
En silti lupaa vielä mitään, kyllä se ehkä näki kuinka pahaa mun tekee.
Ja hetken mä muistelin sitä uutta vuotta kun oli tarkoitus hypätä siltä sillalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti