Pyysin jo anteeksi kahdestikkin, kuka nyt pussailee mua aamuisin

Miten kaiken tajuaa vasta kun sen on menettämässä/menettää?
Elokuva jää kesken, käyn tavallaan suihkussa ja sillä välin toinen lukee mun viestit ja ymmärtää jotain kovin väärin.
Se lähtee, jään oven taakse itkemään. Saan laitettua sille viestin ja jutellaan kauan. Keskustelun aikana se onnistuu haukkumaan mua ainakin 4 kertaa huoraksi ja välillä kertoo mitä se olis tulevaisuudessa halunnut mun kanssa.
Mun sydäntä väännetään ruuvipenkissä ja enemmän kuin mitään, mä tahdon kuolla. Tähän paikkaan, nyt heti. Vihasin itseäni tarpeeks jo aiemmin, vihatessani vaan mun ulkonäköä, mutta nyt.. Nyt oon tehnyt jotain, minkä takia mun sisinkin tuntuu paskalta, enkä saa nukuttua.
En ikinä pystyis tuottamaan ihmiselle pahempaa pettymystä, paitsi ehkä jos olisin oikeasti pettänyt sitä.
Mä olen sen verran alkoholisoitunut, että kaiken tän jälkeen mun pääni huutaa olutta, mutta onneksi olen rahaton ja mulla on sen verran kunnollisia kavereita, että ne käy koulussa.
Tästäkin T on jaksanut mua muistuttaa, kun en tee mitään. En hae töitä, en opiskele ja vaikka makaan kotona päivät pitkät, en edes siivoa.
Oon kaikinpuolin paska ihminen ja silti ilmeisesti olin rakastumassa ihmiseen, joka saa mut tuntemaan näin.
En varman ikinä unohda sitä, kun tulen kylpyhuoneesta, toista ei näy makkarissa, vaan se tulee keittiöstä ja ilmottaa 'mä lähden' maailman pettynein ilme kasvoillaan, enkä ensin ymmärtänyt yhtään mistä oli kyse.
Kuitenkin viestillä toivotetaan yöt, enkä tiedä, onko se tosissaan kun se laittaa mulle
Rakastan sua kulta öitä

Miten mä lopetan tän?