Luultavasti myös pari muuta vihjas, että mä saattaisin odottaa jotain. Tän jälkeen se ei voi väittää ettei osaa ostaa lahjoja, joka on ollut sen tekosyy viimeset kolme vuotta.
Enkä mä tiedä haluanko mä jäädä tähän.
Odotan kauhulla tietoa siitä, jatketaanko sen työsopimusta. Viimevuonna näihin samoihin aikoihin sillä ei sitä jatkettu ja siitä alko se kamala sekoilu, muutto, mun kanssa 'tauko' ja niiden muiden naisten kanssa sekoilu.
En jaksa käydä samaa läpi uudestaan.
Oon jokapäivä surullinen. Painan töitä valmistuminen silmissä kiiluen ja odotan, että pääsen täältä pois. Silloin selviää myös, että lopetanko mä lopullisesti tän pelleilyn T'n kanssa vai lähdenkö katsomaan mitä maailmalla on mulle tarjottavaa.
Mua surettaa etten voi tehdä päätöksiä nyt heti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti