sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Kärsimysten valtameri

En tahdo puhua kenellekkään,
tuntuu kuin kaikki tietäisi.
Otsassani on taas leima
ja vihaan kulkea ulkona.
T pitää kädestä
ja luojankiitos se ymmärtää.
En ymmärrä miten pystyin,
on meillä salaliittoteorioitakin,
ehkä mua yritetään vain huijata,
enkä oikeasti tehnyt niin.
A'n synttärit,
kamera katosi, samoin muisti,
mutta kamera sentään löytyi myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti