ja mä suunnittelen tatuointiini vapautta kuvaavia asioita.
Mä olen taas pelkkä möykky,
sekaisin
ja ahdistunut.
Välillä mä en tunne mitään
ja seuraavaksi kaiken ja olen lähellä murtua itkuun jopa kesken työpäivän.
En jaksa.
Onneksi enää kaksi päivää.
Tää viimenen viikko töissä on ollut yhtä tuskaa,
ei mua ole luotu tekemään 54tunnin työviikkoja.
Ja kaikki ne muut asiat,
en mä osaa selvittää niitä.
Miksi elämä ei ole helppoa kuin 1+1?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti