torstai 9. heinäkuuta 2009

Vihaan tätä kaikkea.

Sitä miten välit viilenee ihmisiin, mut unohetaan, enkä ite jaksa pitää yhteyttä joihinki. Mulla ei pian oo enää ketään. Sanokaa mitä sanotte, mutta mä tiedän että niin tulee vielä käymään. Anteeks.
En jaksa olla enään yksin, turha ja tyhjä.
Apua, muhun sattuu. Eikä väsytä vaikka kello on pian 4.


Laitettiin viime yönä riikan kanssa toi mun huone jotenkuten kuntoon. Edistystä edes siinä.
Itkettää kokoajan ja tunnen itteni säälittäväks.
Oon syöny liikaa, mutta ihme kyllä paino ei oo noussu.
klo

4 kommenttia:

  1. Noora9. heinäkuuta 2009 klo 10.58

    kiitos :) toivon todellakin että osasto nyt auttaa, itse hän onneksi otti hyvin ♥
    ja usko pois joku kirjoittaa sustakin todella kauniisti mutta et tiedä sitä. Minunkaan ystäväni ei tiedä mitä kirjoitin <.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi9. heinäkuuta 2009 klo 15.52

    vaikka kaikki muut unohtas sut niin beib sulla on aina mut <3

    jos sä oot säälittävä niin oon myös mä, ollaan samas venees hani ! :)

    VastaaPoista
  3. Noora9. heinäkuuta 2009 klo 19.21

    Haa! :D positiivinen yllätys, oottelenkin sun kirjettä ♥
    ja pitää jossain vaiheessa ehkä luetuttaa, jos kehtaan x)

    VastaaPoista
  4. Noora9. heinäkuuta 2009 klo 22.36

    haha .> no kuhan se pääsee sieltä pitää katsoa. ja kirjettä odotellen ;>

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)