"Mitäs noi on?" kysyt osoittaen jalkani arpia.
"Ei mitään", vastaan hiljaa ja minua hymyilyttää.
"Jotain uusia vai?"
"Mjoo", mutisen ja mieleni tekee nauraa.
En ymmärrä itseäni.
"Koska teit ne?"
"En muista", vastaan rehellisesti.
Enää ei hymyilytä.
"Aika pahan näkösiä".
"Mm, niin kai".
"Miten saat itseesi tuollasia jälkiä?"
Voisitko jo lopettaa tenttaamisen? Tiedän, että olet pettynyt minuun, mutten tahdo kertoa yksityiskohtia epäonnistumisestani.
"Mulla on se mattoveitsi ja linkkari", mutisen nopeasti.
"Mattoveitsi", tuhahdat ja pyörittelet päätäsi.
"Hyvää yötä", sanot heti perään
"Öitä isä", mutisen ja annan kyyneleiden kastella tyynyni.

-----------------------------------------

Joo, sellasta se on välillä.
Tänään käytiin siis siellä Pärnussa ja hmm.
Mulla oli hame päällä, ei legginssejä.
Autossa vakuutin ittelleni, etten näytä niin kovin kamalalta.
Mentiin jonnekin urheilukauppaan, sovitin bikineitä ja meinasin ruveta itkemään.
Hyi helvetti.
Ostin sitten alaosaksi polviin asti ulottuvat shortsit.
Pitkästä aikaa ällötin itseäni kunnolla.
Kannattikko eilen mässätä, kannattiko?
Ja mässypäivä oli tänäänkin.
Hyi, en halua edes muistaa mitä kaikkea mätin.
Oikeasti, onko ällöttävämpää olentoa kuin minä ?

Jotain hyvää sentään, löysin housut.
Punamusta ruudulliset.
Oikein kivat.
Pitäisiköhän mun tuoda jollekkin tuliaisia?
Tahtoisin kovasti ilahduttaa ihmisiä.
Pari ihmistä tulee heti mieleen, joille voisin ostaa jotain.

Miksi tää kursiivi ei lähe pois? ;_________;