Käytävässä kulkiessa jokainen valo sanoo naps päälle mentyään. Se ahdistaa, mutten jaksanut tilata hissiä, joten oma moka.
Niin pitkään mä unelmoin pois pääsystä, nyt mä pääsin, eikä vieläkään oo hyvä. Luulin, että kun muutan, mä jättäisin T'n, mutta sen sijaan mä oon vaan tajunnut entistä vahvemmin, kuinka paljon mä sitä oikeasti rakastan.
Ajatukset heittää samaa vuoristorataa tunteiden kaa, en ees tienny et tällänen on mahollista. Olin jo niin pitkään miettiny sitä, että kärsin tuolla vaan sen aikaa kun on pakko, sit muutan pois ja jätän T'n, mut en mä pysty.
Mun ei oo missään hyvä, ei täällä, ei samassa kylässä T'n kanssa ja kun kuvittelen lähtöä kauemmas niin ei sekään tunnu enää hyvältä idealta. Kaikki on suoraansanottuna paskaa, enkä jaksa olla yksin itseni kanssa.
En myöskään osaa sopia mitään kenenkään kanssa, en halua ihmisiä tänne kylään, koska kaikki on vielä niin levällään. Tavallaan haluaisin nähdä kaikkia, tavallaan haluaisin olla vaan yksin ja tää kaikki repii mua kahteen suuntaan. Tuntuu että osaan olla ihmisten kanssa vain, jos olen humalassa.
Mä en haluaisi kieltäytyä mistään, koska tiedän, että saan sillä toisille pahan olon, petän ne. Mutta en myöskään haluaisi lähteä, koska mä pelkään jotain. Mä en tiedä mikä mussa on vikana.