miksi mä ahmin taas.
Ällötän itseäni,
mua oksettaa niin paljon,
onneksi en osaa.
Huomenna on myös pakko syödä
ja juoda.
Ja mä mietin,
mitä se yksi tuumaa mun suunnitelmista.
Sain tänään hullun itkukohtauksen,
tärisin ja vaan itkin pitkän aikaa.
Mutta se oli onnesta,
se sanoi että sillä on ikävä
ja
"entä jos vaa tajusin, et sä oot ainoo jota oon rakastanu",
voi herranjumala,
luulin että kuolen siihen paikkaan.
Se osaa pistää pään sekasin.
Tää on niin omituista
Toivottavasti nyt alkais menee paremmin.
VastaaPoistaJa onneksi et osaa, siitä tulee liian helposti tapa ja pakkomielle.
Oot rakas,
etkä vaan mulle vaan monille muilleki.♥