perjantai 9. syyskuuta 2011

This is usually the part where people scream

En halua enää näitä herätyksiä.
Ukki on kyllä kunnossa, luojan kiitos.
Kaikki toimii taas kunnolla,
vain kahden viikon kuntoutuksen avulla,
se oli pyöräillyt jo 11km.

Tänään oli isän vuoro herättää,
isomummoni lähti luotamme viimeyönä.
Viimeksi kun näimme, se ei muistanut minua,
mutta minä en tahdo unohtaa.
Ikää yli 90,
mutta olisi se voinut sinnitellä vielä
pari kuukautta,
jotta me oltaisiin nähty se vielä viimeisen kerran.
Tottakai tulee ikävä.

4 kommenttia:

  1. hauskasti sanottu. hassu.
    ikävä on vain sitä että valittaa. vaikka ei pitäisi sanoa vain. se on niin paljon.

    VastaaPoista
  2. *välittää
    hassua kännykkäkirjoitusta.

    VastaaPoista
  3. mullakin on ikävä.
    sua.
    pärjäile. ♥

    VastaaPoista
  4. kiitos ♥
    t. sophie jonka blogger masailee <-hieno sanamuoto eikä anna kirjoittaa omalla tunnuksellaan..kusee koko järjestelmä

    VastaaPoista