Kaikkea on tapahtunut, mutten ole laihtunut vieläkään.
Yhä sama lihava pallero siis kirjoittelee.
Mistähän sitä osais alottaa.
No, viime perjantaina olin Heidillä juomassa.
En ole ikinä ollut niin humalassa.
Heidi kysyi onko mulla anoreksia, mä vain nauroin ja sanoin että ei todellakaan ja asia jäi siihen.
Meillä oli ihan kivaa, sinne tuli myös yksi poika, J.
Ja myöhemmin yöllä Heidi ajautu pettämään poikaystäväänsä tämän J'n kanssa.
Heidi ei muista tästä mitään ja Heidi, sekä sen äiti soittivat mulle vuorotellen lauantaina ja kyselivät mitä perjantaina tapahtu.
Ei ollu kovin kivan selittää kaikkea.
Lauantaina oli sitten suurin krapula, olin järkyttävän näkönen, farkuissa oli meikkivoidetta hyvin hemaisevasti ja varmaan haisinkin vanhalta juopolta.
No, kuulin että saan kyydin kotiin Heidin poikaystävän kaverilta, joten en edes yrittänyt laittautua.
Olisi kyllä kannattanut, sillä se jätti mut keskustaan, josta mun piti jatkaa linkulla kotiin.
Torilla oli vielä joku tapahtuma jota seuraamassa oli hirveästi ihmisiä ja nousin vielä linkkuun joka ei mennyt sita tavallista reittiä, vaan kiersi jostain ihme paikasta.
Onneksi pääsin lopulta kotiin.
Sunnuntai ja maanantai meni tupakantuskissa kotona.
Tiistaina oli nuorisopoliaika, en oikein osaa sanoa siitä vielä mitään.
En hirveästi tykkää siitä psykologista tai mikä lie.
Samana päivänä näin myös Heidiä nopeasti, pyörittiin kaupoissa ja niin.
Sen jälkeen elämä on taas ollut tylsää syömisten kanssa painiskelua ja ulkonäköni vihaamista.
jeij oot saanu taas koneen<3
VastaaPoistasun ei oikeesti ees tarttis laihuttaa! ja ei sun ulkonäössä oo mitää vikaa rakas pullaposkeni<3