Sen takana ihminen, joka ei ole enää mitään.
Viimeisenä lomapäivänä viesti
sori ei kerkee tänään
vie mukanaan mahdollisuuden, että tekisi ensimmäistä kertaa viikkoon jotain muutakin, kuin katsoisi telkkaria.
L tulee kotiin iltapäivällä ja se on paras hetki,
en ole enää yksin.
En pysty sanomaan sille mitään,
kokoajan on itku kurkussa,
en halua kertoa olevani yksinäinen.
En vaan pysty
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti